Kun nyt en oikein tiedä mistä aloittaa, niin aloitan siitä, mihin viimeksi jäätiin. Itsenäisyyspäivää humpattiin suomalaisten perinneruokien, saunan ja salmarin voimin aamuviiteen saakka. Olimme ryhmämme suomalaistyttöjen kanssa kutsuneet koko vuosikurssin meille viettämään itsenäisyyspäivän päivällisiä, ja tunnelma oli tiivis ja ihana. En yhtään tiedä, millaisen mittasuhdekuvan kämpästäni on saanut aiempien postausten kuvien perusteella, mutta pakko on mainita, että vähän ahdasta oli. Ei kuitenkaan niin ahdasta, etteikö keittiö-eteisessä olisi mahtunut pistämään letkajenkaksi ja makuuhuoneessa järjestämään puoli-virallisia kuoroharjoituksia tulevan joulukonsertin kunniaksi. Minnesotan-vahvistus veti freestyle-räppiä ja kitara oli kovassa käytössä kun nettiyhteys (ja spotify siinä samalla) sanoi sopimuksen irti uskollisesti tasan kello 24. Bileitä jatkettiin vielä Värmlands nationissa ja ainakin tämä väsynyt juhlija sai tämän illan ansiosta sellaisen loppukirin vuoden 2013 baarikiintiöön, ettei ihan hetikohta juhliminen ole mielessä.
Syyslukukauden aikana ehdinkin käydä Nationeissa bilettämässä kokonaiset kaksi kertaa, mikä kuulostaa aivan naurettavan pieneltä määrältä Uppsalan opiskelijayöelämän tarjontaan suhteutettuna. Senpä vuoksi en oikein uskalla antaa kovin tyhjentäviä lausuntoja paikallisesta yöelämästä, ja ennakkoluulottoman tutkimusmatkailun nimissä lupaan vuonna 2014 ottaa hieman paremmin selvää, millaista paikallinen juhlakulttuuri on. Sormeni syyhyävät kirjoittaa tähän kaikista hassuista havainnoista Uppsalan yössä: että olen henkkamaukan farkut ja toppi -yhdistelmien sijaan nähnyt rutkasti enemmän tummissa puvussa tai sifonkisissa iltapukuhärpäkkeissä Aviciita joraavia ruotsalaisopiskelijoita, ja että bileet tosiaan pidetään niissä sata vuotta vanhoissa antiikkihienoustaloissa historian suurmiesten möllötellessä menoa kultaisisten kehyksiensä suojista. Mutta kuten sanottu, olen saattanut osua sattumalta paikalle kahtien yyberhienojen juhlien jatkoille sen sijaan, että aina ja kaikki pukeutuisivat niin muodollisesti lauantai-illan baarireissulle. Tilannetta tarkkaillaan jatkossa lähempää.
Baarikiintiön lisäksi joulukuussa 2013 täyttyivät myös vuoden museo- ja kirkkokiintiöt. Itsenäisyyspäivän juhlien jälkeisenä sunnuntaina kävin erään suomalaisystävättären kanssa Tuomiokirkossa liikutumassa Luciakonsertista ja pytingin mielettömästä akustiikasta (ja kiskurihintaisesta pääsymaksusta kirkkoon!?). Eräänä toisena loppujoulukuun päivänä puolestaan piipahdimme samaisen ystävättären kanssa Gustavianum-museossa Tuomiokirkon kupeessa ihmettelemässä Egyptin muumioita, antiikin Kreikan ruukunpalasia, eläinlääketieteellisen tiedekunnan hevosnäyttelyä, yliopiston yleistä historiaa ja viimeisimpänä mutta karmivimpana entisen ruumiinavausteatterin kylmäporstuaan kasattua anatomian näyttelyä. Sisältöä enempää avaamatta on mainittava, ettei ole herkkävatsaisten eikä etenkään raskaanaolevien näyttely tuo viimeisimpänä mainittu.
Kuviahan itse näyttelyssä ei luonnollisesti saanut ottaa, joten muumiokoirien ja sata vuotta sitten purkitettujen ihmisosien sijasta esittelyssä museon julkisivu
Muuta joulunalusaikaan mahtunutta:
International Health Choir'n suurenmoinen joulukonserttiesitys debytoitiin Lucianpäivän tienoilla. En muista, olenko muistanut mainita että kuoroharrastus on Uppsalassa tällä hetkellä aivan viimeisintä muotia, ja kaikkien Nationeiden lauluryhmät olivat niin täpösellään hakijoita, että muutama vuosikurssimme aktiivijäsen päätti antaa palttua virallisille koelauluille ja perustaa International Health -porukalle aivan oman joikuryhmän. Syksyn aikana harjoittelimme ruotsalais-saksalais-englantilaisen joululaulusekamelskan (suomi ja kreikka hylättiin ohjelmistosta kun kukaan ei osannut pokkana lausua biisien sanoja), ja ikioman musiikkiopistomme syyslukukausi huipentui loistokkaaseen esiintymiseen erään paikallisen vanhainkodin parrasvaloissa. Ohjelman jälkeen saimme mehua ja pipareita. Tuntui vähän deja vu -matkalta Kinnulan kirkonkylän musiikkileikkikouluun, mutta hirveän hauskaa meillä kyllä oli.
Opintojen ensimmäinen näytönpaikka, 20 opintopisteen Global Health -tentti hikoiltiin marraskuun lopulla, joulukuun ensimmäiset viikot jännitettiin tenttituloksia ja viimein tieto kunnialla läpi menneestä koitoksesta avasi kukkaronnyörejä sen verran, että kävimme nauttimassa hirrrveen ihanan lounas-päivällisen China Riverissä Uppsalan keskustassa. Oli hirrrrrveen hyviä kaikenlaisia syötäviä aasialaispalleroita, ja pallero oli olokin tuon buffetin jälkeen kotiin vaappuessani. Omnomnom.
Kaikki noi lautaset ei muuten oo mun... :D
Joulukuu huipentui äitin kyläilyyn Uppsalassa. Meillä oli vaikka mitä suunnitelmia mun viimeiselle kouluviikolle, mutta osittain surkean vesi-räntäsadesään ja osittain mehut vieneen opiskelusyksyn takia toteutimme suunnitelmasta pääasiassa sisällä löhöilyn, kirjojen lukemisen (äiti puolet mun kirjahyllystä ja minä puolet seuraavasta tenttiaineistosta), reissuelokuvien tuijottelun ja yhdessä hengailun osioita. Olin ostanut meille liput Kaupunginteatterin Fanny och Alexander -näytelmään, mutta ihan viime hetkellä juuri meidän illan näytös peruutettiin jonkun teatteriköörin korvaamattoman henkilön sairaustumisen vuoksi, ja sittenpä meille jäi vielä yksi ilta lisää aikaa löhötä sisällä ja katsella leffoja (opiskella). Ihana tenttiinlukuloma minulle, ei varmaan niinkään huikea ulkomaanloma äitille. Käytiin me kerran ruokakaupassa shoppailemassa...
Joulunpyhien kunniaksi opinnoissa oli huikea kahden viikon tauko (joiden ajaksi saimme neljä semi-isoa tutkielmaa ja esseetä huhkittavaksemme). Kuten suurin osa kurssimme porukasta, myös minä karautin lentokoneella kotiin pyhiä viettämään perheen ja Suomen-ystävien pariin. Kuopio, Jyväskylä ja Tampere löytyivät ihan entisiltä paikoiltaan ja kotireissu oli noista edellä mainituista tehtävistä huolimatta ihana. Kyllä siellä kotona on vaan niin paljon, minkä takia haluan tätä väliä reissata ja minkä luokse vuoden päästä palata. <3
Loppiaisena Uppsalaan palatessani tuntui puoliksi, että olisin tullut ulkomaille ja puoliksi, että olisin tullut kotiin. Parin viikon matkalaukkukierroksen jälkeen oli ihan mukavaa tulla opiskelijakämppääni, jossa kaikki tavarat olivat paikoillaan, vaatteet kaapissa ja oma sänky alkovissa odottamassa. Oli kivaa nähdä kaikki luokkakaverit loman jälkeen (joulutehtävien ansiosta enemmän tai vähemmän levänneinä) ja luentotahtikin on näiden lukukauden kahden ensimmäisen viikon ajan vähän syksyä verkkaisempi. Lunta saimme viimein viime viikonloppuna, mikä on kai talven kannalta ihan hyvä, sillä kuulemani mukaan Malmössa ja Göteborgissa kukkivat joulunaikaan kuuran sijasta ruusut ja tulppaanit. Uppsalassakin näyttää nyt viimein pohjoismaalta. Viime lauantaikävelyn lumikuvia koneelle järjestellessäni huomasin, ettei minulle suinkaan ole tullut minkäänlaisia lempikuvauskohteita kaupungilta:
Fyriså 7.1. ja 11.1.2014
* * *
Gamla torget 7.1. ja 11.1.2014
* * *
Uppsala Universitet 7.1. ja 11.1.2014
* * *
Nämäkin maisemat ollaan ehkä nähty joskus jossain myös ennen lumipeitettä?
Rauhallinen keskiviikkoiltapäivä blogista, aamupalasta ja oloasusta nauttien tulee todennäköisesti olemaan harvinaista luksusta ensi maanantaina käynnistyvän ravitsemustieteen kurssin ansiosta. Päätän joulu-tammikuukuulumiset tältä erää ja lähden nauttimaan viimeisistä päivänvalon tunneista iltapäivälenkille lumiseen Luthageniin. Uppsalasta näkemiin ja kuulemiin!
